Kylän tarina – yhdessä tehty,
yhdessä kannateltu
Sydänmaan Kyläyhdistys ry on toiminut Säkylän Pyhäjärven seudulla yli neljä vuosikymmentä. Tämän sivun pohjana on Hannele Rouhiaisen kirjoittama 30-vuotishistoriikki vuodelta 2009. Vuosien 2009–2026 vaiheet täydennetään yhdistyksen arkistosta.
Kun kylä päätti pitää itsestään huolen
Sydänmaa oli 1970-luvun lopulla suuri mutta hiljainen osa Säkylää. Koulupiiri kattoi yli puolet kunnan pinta-alasta, mutta päätökset tehtiin keskustassa ja syrjäkylien ääni kuului heikosti. Kun kylätoimikuntia perustettiin ympäri Suomea elävöittämään maaseutua, myös Sydänmaalla heräsi ajatus omasta toimikunnasta.
Ensimmäinen kokous pidettiin Sydänmaan koululla 8. marraskuuta 1979. Paikalle tuli 24 kyläläistä, kunnanjohtaja Takakarhu sekä paikallislehden toimittaja. Toimikuntaan valittiin yhdeksän henkilöä siten, että jokaisesta koulupiirin kylästä, eri ikäryhmistä ja elinkeinoista löytyi edustus. Tehtäväksi annettiin kyläläisten etujen valvominen, kylän kehittäminen ja viihtyvyyden parantaminen.
Säännöt vaativat useita muotoiluja ennen kuin Patentti- ja rekisterihallitus hyväksyi ne. Sydänmaan kyläyhdistys ry rekisteröitiin vuonna 1982.
Seitsemän kylää, yksi yhdistys
Vakituisia asukkaita noin 200, kesämökkejä noin 120. Kesäasukkaat ovat vuosien myötä tulleet luonnolliseksi osaksi yhdistyksen toimintaa.
Yhdistyksen kylät
- Sydänmaa
- Löytäne
- Nummioja
- Takasuo
- Juvankoski
- Riittiö
- Harjunkylä
- Oripään enklaavialue mukana
Asukkaita
- Vakituisia ~200 henkilöä
- Kesämökkejä ~120 kpl
- Kesäasukkaat osana toimintaa
- Talkooväki kymmenvuotiaista 90-vuotiaisiin
Pinta-alaa
- Noin 60 % Säkylän pinta-alasta
- Säkylän Pyhäjärven rantaa
- Metsää, peltoa ja suota
- Kylätie kulkee Yläneen suuntaan
Nummirannan mökki Säkylän Pyhäjärven rannalla
320 tukkia, tuhansia talkootunteja
Yksi yhdistyksen suurimmista saavutuksista on rantasauna – tuttavallisemmin mökki – Säkylän Pyhäjärven rannalla Nummiojalla. Tontti löytyi vuonna 1986, piirustukset hyväksyttiin 1987 ja rakennuslupa saatiin 1988. Tupaantuliaisia juhlittiin kesäkuussa 1989.
Mökki rakennettiin talkootyön ja lahjoitusten voimin. Kyläläiset luovuttivat 320 tukkia, jotka Kiukaisten Huvilaveistämö muutti hirsimökiksi 52 700 markalla. Loppu tehtiin omin käsin – ja tekijöitä riitti aina.
Lasse ja Vuokko Hakanperä isännöivät mökkiä alusta lähtien aina vuoteen 2008 saakka, jolloin Vuokko äkillisesti menehtyi. — 30-vuotishistoriikki, 2009
Mökki on edelleen vuokrattavissa. Vieraita on käynyt eri puolilta Suomea ja ulkomailta saakka. Nykyisin mökkiasioita hoitaa Kerttu Järvinen.
Tutustu Nummirannan mökkiin →Tervahaudat 1983–2022
Mäkilän tilalta Löytäneen lammelle
Toinen yhdistyksen tunnetuksi tehnyt asia oli tervanpoltto. Perinne juontaa Mäkilän tilalta, jossa Vuokko Hakanperän kotipaikalla terva oli tippunut hautoihin jo 1800-luvulla. Yhdistyksen aikakausi alkoi vuonna 1983, kun ensimmäinen tervahauta kunnostettiin Nummiojan vanhalle hautapaikalle. Vuodesta 2003 hauta paloi Löytäneen lammen rannalla.
Vuonna 2003 yhdistys sai TE-keskukselta tukea Tervalla tunnetuksi -hankkeeseen. Samana vuonna EU:n suunnasta tuli huhuja tervan myynnin mahdollisesta kieltämisestä. Asia ei toteutunut, mutta julkisuus toi tervahaudalle ennätysyleisön ja huomion ympäri Suomen. Yhdistyksen puheenjohtaja Taina Markkula sai tuolloin nimen Tervakuningatar.
Viimeinen tervahauta poltettiin vuonna 2022. Maa-alueen vuokrasopimus Löytäneellä päättyi eikä uutta soveltuvaa paikkaa löytynyt. Lähes 40 vuoden mittainen aktiivinen perinne 1983–2022 päättyi tähän — entinen hauta-alue on siivottu eikä jälkiä ole enää näkyvissä.
Lue koko tervanpolton tarina →
Koulu, jonka puolesta taisteltiin
Sydänmaan koulu oli pitkään yhdistyksen sydän. Opettaja Tarmo Varho – yksi yhdistyksen perustajajäsenistä ja sen pitkäaikainen sihteeri – tunsi kylän perheet sukupolvien yli. Yhdistys puolusti koulua kymmenien vuosien ajan, lahjoitti sille televisiot, tietokoneet ja sähköpianon, sekä jakoi keväisin stipendejä.
Sinnikkyydestä huolimatta koulu suljettiin vuonna 2006. Kunta myi rakennuksen kahdelle alueen perheelle, ja näin tilat jäivät edelleen kyläläisten käyttöön: kursseja, kinkereitä ja juhlia voidaan järjestää siellä yhä.
Pikkujouluja, tansseja, matkoja Sotšiin asti
Yhdistyksen virkistystoiminta on aina ollut yhtä monipuolista kuin sen jäsenkunta. Toiminnan periaate on yksinkertainen: ketään ei jätetä – ei kotiin, ei kyydistä, ei iltatansseista.
Vuosittaisia perinteitä
- Pikkujoulut
- Äitienpäiväjuhlat
- Kesähartaudet rantasaunalla
- Tanssit ja iltakahvit
- Kudontapiiri ja kerhotoiminta
- Talviurheilu
- Lasten leikkikenttätoiminta
Matkat ympäri Eurooppaa
- Viro
- Latvia
- Norja
- Ruotsi
- Sotši (Neuvostoliiton aikana)
- Kotimaan matkat säännöllisesti
Talkookulttuuri
- Mökin rakennus 1986–1989
- Tervahautojen kunnostus 1983–2022
- Riihenpuinnit ja perinnetyöt
- Himmelit, riukuaidat, luudat ja vihdat
- Vanhusten talkooapu
- Pihatalkoot keväin syksyin
Mitä yhdessä on saatu aikaan
Vuosien varrella yhdistys on saanut useita merkittäviä tunnustuksia ja avustuksia. Maa- ja metsätalousministeriön 50 000 euron POMO-rahoitus myönnettiin vuonna 1993. Kunnan Säkylän hyväksi -mitali jaettiin yhdistykselle vuonna 1999. Sydänmaan kyläsuunnitelma 2004 laadittiin osana Säkylän Pyhäjärven suojelurahaston RANNALLA-hanketta.
Yhdistyksen oma monitoimitila Piharivi otettiin käyttöön vuonna 2001 — lue lisää nykyisestä kyläkeskustoiminnasta erilliseltä sivulta.
Tervahaudan ympärillä järjestetty Tervalla tunnetuksi -hanke (TE-keskuksen tuki, 2003) toi yhdistykselle valtakunnallista huomiota. Hankkeen aikana kehitettiin tervasaippuaa ja löylytervaa, ja Sydänmaa pääsi sanomalehtien ja television uutisiin. Lue media-näkyvyydestä lisää artikkelit-sivulta →
Puheenjohtajat ja sihteerit
Yhdistyksen 30 ensimmäisenä vuotena puheenjohtajia oli vain kaksi ja sihteereitä neljä. Pitkäikäinen sitoutuminen kertoo siitä, että työtä on tehty rakkaudesta kylään.
Puheenjohtajat 1979–2009
Pertti Kiviranta — pitkäaikainen puheenjohtaja yhdistyksen ensimmäisinä vuosikymmeninä.
Taina Markkula — puheenjohtaja, Tervakuningatar, Tervalla tunnetuksi -hankkeen vetäjä.
[Vuosien 2009–2026 puheenjohtajat täydennetään.]
Sihteerit 1979–2009
Tarmo Varho — perustajajäsen, Sydänmaan koulun opettaja.
Taina Markkula
Hanna Lähteenmäki
Katja Lehtonen
[Vuosien 2009–2026 sihteerit täydennetään.]
30-vuotishistoriikki kokonaisuudessaan
Hannele Rouhiainen
Tämän sivun pohjana on Hannele Rouhiaisen kirjoittama Sydänmaan kyläyhdistys ry:n vaiheista vuosina 1979–2009 (30-vuotishistoriikki, Juvankoski, Oripää 2009). Julkaistu sivuilla kirjoittajan luvalla, hänen nimeään käyttäen.
Lue koko historiikki
Koko 30-vuotishistoriikki (1979–2009) on luettavissa erillisenä PDF-tiedostona kirjoittajan luvalla.
Täydennettävät vuodet
Vuosien 2009–2026 tapahtumat täydennetään yhdistyksen arkistosta ja haastatteluin. Jos sinulla on valokuvia, kirjeitä tai muistoja yhdistyksen toiminnasta, otamme niitä mielellämme vastaan.
Kysymyksiä yhdistyksen historiasta
Milloin Sydänmaan Kyläyhdistys ry on perustettu?
Perustava kokous pidettiin Sydänmaan koululla 8. marraskuuta 1979. Toimikuntaan valittiin yhdeksän henkilöä. Yhdistys rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1982 sääntöjen useiden muotoilujen jälkeen.
Mitkä kylät kuuluvat yhdistyksen toiminta-alueeseen?
Toiminta-alue kattaa seitsemän kylää: Sydänmaa, Löytäne, Nummioja, Takasuo, Juvankoski, Riittiö ja Harjunkylä. Mukana on myös Oripään enklaavialue. Yhteensä alue on noin 60 prosenttia Säkylän pinta-alasta.
Milloin Nummirannan mökki rakennettiin?
Tontti löytyi vuonna 1986, piirustukset hyväksyttiin 1987 ja rakennuslupa saatiin 1988. Tupaantuliaiset pidettiin kesäkuussa 1989. Mökki rakennettiin talkootyönä — kyläläiset luovuttivat 320 tukkia, jotka Kiukaisten Huvilaveistämö muutti hirsimökiksi 52 700 markalla.
Milloin tervanpolttoperinne elvytettiin Sydänmaalla?
Yhdistys elvytti perinteen vuonna 1983 polttamalla ensimmäisen oman haudan vanhalle Mäkilän tilan tervahautapaikalle Nummiojalla. Vuodesta 2003 hauta paloi Löytäneen lammen rannalla. Vuonna 2003 Tervalla tunnetuksi -hanke nosti perinteen valtakunnalliseen julkisuuteen. Aktiivinen perinne kesti 1983–2022 — viimeinen hauta poltettiin vuonna 2022, kun maa-alueen vuokrasopimus päättyi. Tervanpoltto-sivulta löydät tarkemman kuvauksen.
Miten yhdistyksen toimintaa on rahoitettu?
Toiminta perustuu pääosin talkootyöhön. Mökkivuokrat ja kyläkeskuksen käyttömaksut auttavat ylläpitämään tiloja. Lisäksi yhdistys on saanut merkittäviä avustuksia, kuten maa- ja metsätalousministeriön 50 000 euron POMO-rahoituksen 1993 ja TE-keskuksen tuen Tervalla tunnetuksi -hankkeeseen 2003.
Onko historiikki saatavilla kokonaisuudessaan?
Kyllä. Hannele Rouhiaisen kirjoittama 30-vuotishistoriikki (1979–2009) on luettavissa erillisenä PDF-tiedostona kirjoittajan luvalla. Vuosien 2009 jälkeiset tapahtumat täydennetään myöhemmin yhdistyksen arkistosta.
Lisää aineistoa Topoteekissa
Säkylän Topoteekki on avoin digitaalinen kotiseutuarkisto, johon paikalliset toimijat ovat koonneet valokuvia, asiakirjoja ja muistoja. Aineisto ei ole kyläyhdistyksen ylläpitämää, mutta sieltä löytyy paljon Sydänmaan ja koko Säkylän historiaan liittyvää.
Linkit avautuvat ulkoiseen palveluun (sakyla.topoteekki.fi).
Onko sinulla valokuvia tai muistoja?
Kerätään tarinoita talteen niin kauan kuin tekijöitä on vielä joukossamme. Jos sinulla on valokuvia, kirjeitä tai muistoja Sydänmaan ja yhdistyksen vaiheista, otamme niitä mielellämme vastaan kyläyhdistyksen arkistoon.
Tietoa Sydänmaan Kyläyhdistys ry:n historiasta avaa lukemaan
Sydänmaan Kyläyhdistys ry on Säkylän länsiosissa toimiva rekisteröity yhdistys, joka perustettiin 8. marraskuuta 1979 Sydänmaan koululla pidetyssä perustavassa kokouksessa. Yhdistys rekisteröitiin Patentti- ja rekisterihallituksessa vuonna 1982. Toiminta perustuu kokonaan talkootyöhön ja sen tarkoituksena on kyläläisten etujen valvominen, kylän kehittäminen ja viihtyvyyden parantaminen. Tällä sivulla kerrotaan Sydänmaankylän ja yhdistyksen yhteinen tarina – olennainen osa Säkylän kylähistoriaa Pyhäjärven seudulla.
Toiminta-alue
Yhdistyksen toiminta-alue muodostuu seitsemästä kylästä: Sydänmaa (Sydänmaankylä), Löytäne, Nummioja, Takasuo, Juvankoski, Riittiö ja Harjunkylä. Mukana on myös Oripään enklaavialue. Yhteensä alue kattaa noin 60 prosenttia Säkylän pinta-alasta. Vakituisia asukkaita on noin 200 ja kesämökkejä noin 120.
Nummirannan mökki
Yhdistyksen merkittävin rakennushanke on Nummirannan mökki Säkylän Pyhäjärven rannalla. Tontti hankittiin 1986, piirustukset hyväksyttiin 1987 ja rakennuslupa saatiin 1988. Tupaantuliaiset juhlittiin kesäkuussa 1989. Mökki rakennettiin talkoovoimin — kyläläiset luovuttivat 320 tukkia, jotka Kiukaisten Huvilaveistämö muutti hirsimökiksi 52 700 markalla. Lasse ja Vuokko Hakanperä isännöivät mökkiä alusta lähtien aina vuoteen 2008 asti. Mökki on edelleen vuokrattavissa.
Mäkilän tila ja tervanpolttoperinne 1983–2022
Yhdistyksen kruununjalokivi oli tervanpolttoperinne, joka juontaa Mäkilän tilalta Nummiojalla. Mäkilän tilalla terva oli tippunut hautoihin jo 1800-luvulla, ja Vuokko Hakanperän kotipaikkana tila on yksi Sydänmaan tunnetuimmista historiallisista paikoista. Yhdistys elvytti perinteen vuonna 1983 polttamalla ensimmäisen oman haudan vanhalle Mäkilän tilan tervahautapaikalle. Vuonna 2003 yhdistys sai TE-keskukselta tukea Tervalla tunnetuksi -hankkeeseen, joka nosti Sydänmaan tervanpolton valtakunnalliseen julkisuuteen. Yhdistyksen puheenjohtaja Taina Markkula sai tuolloin nimen Tervakuningatar. Viimeinen tervahauta poltettiin Löytäneen lammen rannalla vuonna 2022 — maa-alueen vuokrasopimus päättyi eikä uutta soveltuvaa paikkaa löytynyt. Aktiivinen perinne kesti 1983–2022.
Sydänmaan koulu Säkylässä
Sydänmaan koulu (Sydänmaan koulu Säkylä) oli pitkään yhdistyksen sydän ja kylän kokoontumispaikka. Vanhalla koululla on edelleen vahva muistoarvo Sydänmaan ja koko Säkylän kylähistoriassa. Opettaja Tarmo Varho oli yksi yhdistyksen perustajajäsenistä ja sen pitkäaikainen sihteeri. Yhdistys puolusti koulua vuosikymmenten ajan ja lahjoitti sille muun muassa televisiot, tietokoneet ja sähköpianon. Sydänmaan koulu suljettiin vuonna 2006, ja kunta myi rakennuksen kahdelle alueen perheelle. Tilat ovat edelleen kyläläisten käytössä kursseihin ja juhliin – vanha koulu palvelee siten yhä Sydänmaankylän kokoontumispaikkana.
Saavutukset ja avustukset
- Maa- ja metsätalousministeriön 50 000 euron POMO-rahoitus (1993)
- Säkylän hyväksi -mitali (1999)
- Yhdistyksen monitoimitila Piharivi otettiin käyttöön (2001)
- TE-keskuksen tuki Tervalla tunnetuksi -hankkeeseen (2003)
- Sydänmaan kyläsuunnitelma osana Säkylän Pyhäjärven suojelurahaston RANNALLA-hanketta (2004)
Puheenjohtajat ja sihteerit 1979–2009
Yhdistyksen 30 ensimmäisenä vuotena puheenjohtajia oli vain kaksi: Pertti Kiviranta ja Taina Markkula. Sihteereitä on ollut neljä: Tarmo Varho, Taina Markkula, Hanna Lähteenmäki ja Katja Lehtonen.
Sydänmaankylä historia osana Säkylän kylähistoriaa
Sydänmaan (kirjoitusasut Sydänmaankylä ja Sydänmaan kylä) historia on keskeinen osa Säkylän kylähistoriaa. Alue kattaa noin 60 prosenttia Säkylän pinta-alasta ja sen vaiheissa näkyy maaseutu-Suomen yleinen tarina: koulupiiri laajeni ja kapeni, kylätoimikuntaliike syntyi 1970-luvulla, talkooyhteisö rakensi Nummirannan mökin Säkylän Pyhäjärven rannalle 1989 ja Mäkilän tilan tervahautaperinne nousi valtakunnalliseen julkisuuteen 2000-luvun alussa. Sydänmaankylän historia on dokumentoitu yhdistyksen 30-vuotishistoriikissa, ja sitä täydennetään edelleen kyläläisten muisteluilla.
Säkylän Topoteekki – digitaalinen kotiseutuarkisto
Sydänmaan ja koko Säkylän historiaan liittyvää lisäaineistoa löytyy Säkylän Topoteekista (sakyla.topoteekki.fi). Topoteekki on Suomen Kotiseutuliiton tukema avoin digitaalinen kotiseutuarkisto, johon paikalliset toimijat ovat koonneet valokuvia, asiakirjoja, lehtileikkeitä ja muistoja Säkylän eri kylistä – mukaan lukien Sydänmaa, Löytäne, Nummioja ja muut yhdistyksen toiminta-alueen kylät. Aineisto on selattavissa hakusanoittain ja aikajärjestyksessä. Topoteekki ei ole Sydänmaan Kyläyhdistys ry:n ylläpitämä, vaan kolmannen osapuolen palvelu, mutta se täydentää tämän sivun tarjoamaa kylähistoriaa.
Lähde
Tämän sivun pohjana on Hannele Rouhiaisen kirjoittama Sydänmaan kyläyhdistys ry:n vaiheista vuosina 1979–2009 (30-vuotishistoriikki, Juvankoski, Oripää 2009). Koko historiikki on luettavissa erillisenä PDF-tiedostona kyläyhdistyksen sivuilla. Vuosien 2009–2026 tapahtumat täydennetään myöhemmin yhdistyksen arkistosta.